Puokion Metsästäjät ry

HIRVENMETSÄSTYKSEN  METSÄSTYSSÄÄNNÖT

1§ YLEISTÄ

Metsästykseen ei saa osallistua alkoholin tai muiden huumaavien aineiden vaikutuksen alaisena oleva henkilö. Hirviseurueen jäsen sitoutuu noudattamaan metsästyslakia ja sen pohjalta annettuja asetuksia, sekä metsästyksenjohtajan ja varajohtajien antamia ohjeita ja määräyksiä.
 

2§ VARUSTUS

Oranssin tai oranssinpunaisen päähineen, väriltään samanlaisen liivin tai vastaavan vaatteen on oltava päällä koko metsästystapahtuman ajan. Ampujana toimivilla tulee olla voimassa olevat metsästyskortti, aseenkantolupa ja voimassaoleva ampumakoetodistus, laillinen ja kohdistettu hirviase ja siihen sopivat lain vaatimat patruunat. Kokovaippaluoteja ei saa olla mukanakaan. Kaikilla ampujilla on oltava varustuksessaan puukko ja narua. Kaikki hirviporukan jäsenet hankkivat Tracker -sovellutuksen omiin puhelimiin. Tämä lisää metsästyksen turvallisuutta ja helpottaa yhteydenpitoa.

 

3§ OSALLISTUMISOIKEUS JA SEURUEEN MUODOSTAMINEN

Hirvenmetsästykseen oikeutettuja ovat kaikki seuran jäsenet sekä heidän perheenjäsenensä. Seuran hirviseurue muodostetaan vuosittain seuran kesäkokouksessa.  Hirviseurueeseen kuuluminen edellyttää, että henkilö on nimenä mukana kaatolupien haussa ja sen vuoksi  liittyminen tapahtuu ilmoittautumalla seuran talvivuosikokouksessa tai ilmoittamalla siitä henkilökohtaisesti sihteerille jahtivuoden tammikuun 25. päivään mennessä. Puolangan kunnassa kirjoilla oleva voi ilmoittautua vielä huhtikuun aikana.
 

4§ METSÄSTYKSEN JOHTO JA MUU TEHTÄVÄNJAKO

Seuran metsästyksen johtajan ja tarpeellisen määrän varajohtajia valitaan hirviporukan
keskuudesta seuran kesäkokouksessa. Johtaja vastaa siitä, että
metsästyslakeja ja asetuksia noudatetaan. Varajohtajat toimivat johtajan apuna ja tarvittaessa johtajan sijaisena erikseen sovittaessa. Päätökset metsästyksestä tehdään seurueen  aamupalavereissa, joihin kaikkien seurueen jäsenten on osallistuttava. Esteistä ja mahdollisista myöhästymisistä on ilmoitettava metsästyksenjohtajille.

Kaatopaikalla päävastuu saaliin käsittelystä on ampujalla. Saaliin kuljetukseen lahtivajalle osallistuvat kukin vuorollaan tasapuolisesti kykyjensä mukaan. Jokainen seurueen jäsen on velvollinen osallistumaan  lahtivajalla saaliin käsittelyyn, oheistöihin  ja jälkien siivoukseen.   Metsästyskauden tapahtumat ja havainnot (suurpeto) kirjataan tilastointia, seuran vuosikertomusta, riistalaskentaa ja seuran omia tarpeita varten.
 

6§ PASSIMIEHET

Kun olet ampumassa ennalta sovittua riistaa:

• varmista, ettei eläin ole kielletyllä ampumasektorilla
• varmista, ettei taustalla ole muita ihmisiä, koiraa tai omaisuutta
• ajometsästyksessä on oltava riittävästi etäisyyttä ajoketjuun
• koirametsästyksessä on varmistettava koiranohjaajan sijainti
• epävarmassa tilanteessa jätä aina ampumatta
• ammu vain hitaasti kävelevään tai paikallaan olevaan eläimeen

********************************************************************

Alla hieman infoa metsästyksestä maantien (yleisen tien) varrella:

• Maantiellä eli yleisellä tiellä metsästys on kiellettyä.
• Maantietä koskeva ampumiskielto on ankara ja se on määrätty yleisen turvallisuuden vuoksi. Metsästyslaki sanoo, että riistaeläintä ei saa ampua yleisen tien yli eikä riistaeläimen tai ampujan ollessa tällaisella tiellä. Kun metsästyksen yhteydessä puhutaan tiestä, tarkoitetaan tiealuetta
  • Tiealue ulottuu kahden metrin etäisyydelle ojan ulkoluiskan taakse.
  • Paikoissa missä ojaa ei ole, tiealue ulottuu kahden metrin etäisyydelle tieluiskan tai –leikkauksen ulkosyrjästä.

• Maantiet selviävät mm. Liikenneviraston tienumerokartoista (https://www.liikennevirasto.fi/kartat/tiekartat#.WfwM9o-0NaQ [1]).
• Paras nyrkkisääntö on, että kaikki NUMEROIDUT JA  SINISILLÄ​ TIENVIITOILLA VIITOITETUT TIET OVAT MAANTEITÄ.
• Metsästyslain 35 § 1. momentti sallii kulkemisen metsästysase ladattuna ja suojauksetta jalan maantiellä (yleisellä tiellä), joka rajoittuu henkilön metsästysalueeseen.

*********************************************************************

7§ AJOMIEHET

Ajomiehet eivät pidä asetta mukanaan. Ajomiehet pitävät koko ajon ajan niin kovaa ääntä, että ajoketju pysyy koossa ja passimiehet tietävät koko ajan ajoketjun sijainnin ja etäisyyden. Ajo suoritetaan loppuun saakka vaikka kaato olisi tapahtunutkin ja ajon jälkeen varmistetaan, että kaikki ajomiehet ovat paikalla.
 

8§ KAATAJAMÄÄRITYS

Tulkintatilanteessa hirven kaatajaksi nimetään henkilö, joka on todennäköisimmin ampunut siihen ensimmäisen kuolettavan laukauksen. Sellaiseksi katsotaan laukaus, joka normaalisti tappaa eläimen puolentunnin sisällä osumasta. Tulkintatilanteessa kaatajan nimeämisen tekee metsästyksenjohtaja kuultuaan kaikkia tapahtuman osapuolia ja muita todistajia. Tulkintatilanteessa kaatajiksi on nimettävissä useampikin henkilö, jotka jakavat kaatajalle kuuluvan saalisosuuden keskenään.
 

9§ SAALIIN JAKO

Kaadetun hirven nahka jää metsästysseuralle. Pää mahdollisine sarvineen metsästysperinteiden mukaisesti hirvenkaatajalle, pois lukien metsästysvieraat, joiden osuudesta sovitaan etukäteen.

Lihanjako mukaanlukien sisäelimet tapahtuu seurueen täysivaltaisten jäsenten kesken tasaosuuksin vuosittain sovitun periaatteen mukaisesti. Hirvenliha on kallisarvoista ravintoa ja siksi lihankäsittelyssä tulee noudattaa korkeaa hygieniatasoa. Ennen lihanpaloittelua kädet tulee pestä ja paloittelussa tulee käyttää suojakäsineitä. Mikäli käsissä tai sormissa on märkiviä/vuotavia haavaumia ei lihankäsittelyyn saa osallistua. Luut ja perkuutähteet jaetaan tasapuolisesti kaikille seurueen koiranomistajille. Metsästysvieraiden saalisosuuksista sovitaan ennen metsästyksen aloittamista.
 

10§ PEIJAISET

Peijaistapahtuman järjestämiseen ja peijaisiin osallistumisvelvollisia ovat mahdollisuuksiensa mukaan kaikki seurueen jäsenet. Työnjaosta peijaisten järjestämisestä sovitaan seurueen kesken erikseen. Peijaisryhmä toimii tiiviissä yhteistyössä seuran johtokunnan, metsästyksen johtajiston ja hirviseurueen kanssa. 
Peijaiset järjestetään pääsääntöisesti heinäkuussa seuran majalla. Lupakiintiöstä otetaan syksyisin tarvittava määrä paistilihaa peijaisia varten.
 

11§ KUSTANNUKSET

Hirviseurueen kulut ja kulujen rahoitus ovat osa seuran varainhoitoa ja kirjanpitoa. Hirviseurueen kulujen yhteismäärä jaetaan tasan seurueen jako-osuuksilla olevien jäsenten kesken. Hirviseurueen kulut muodostuvat mm. seuraavista menoeristä:lupamaksut, yhteishankinnat ja muut  kulut. Mahdolliset seurueen tuotot vähennetään kulujen yhteismäärästä ennen jako-osuuksien laskemista. Metsästysseura tukee hirviseuruetta  peijaiskulujen kattamisessa. Peijaisten mahdolliset arpa- ja muut  tuotot tilitetään lyhentämättömänä metsästysseuralle. Koiralle, jonka haukusta ammutaan hirvi maksetaan koiran omistajalle ”haukkurahana” 20 Euroa.

12§ YHTEISTOIMINTA MUIDEN SEUROJEN JA SEURUEIDEN KANSSA

Seuran mahdollisesta osallistumisesta naapurianojien kanssa yhteiseen kaatolupaan (ns. yhteisanomus) päätetään vuosittain seuran  kokouksessa. Muusta yhteistyöstä sovitaan aina erikseen aamukokoontumisten yhteydessä käskynjaolla.
 

13§ METSÄSTYSVIERAAT

Hirviseurue voi ottaa jahteihinsa metsästysvieraita. Päätöksen vieraiden ottamisesta voi tehdä hirviseurue. Metsästysvieraiden osalta päätökset jahtijärjestelyistä tekee hirviseurue. Vieraiden isännyydestä sekä metsästykseen ja metsästyssääntöihin perehdyttäjistä päätetään ennen vieraan metsästyksen aloittamista.
Vierailta perittävistä maksuista päättää hirviseurue.

14§ METSÄSTYSSÄÄNTÖJEN TUNTEMUS

Jokainen seurueen jäsen ja metsästysvieras on velvollinen perehtymään vuosittain vahvistettavaan metsästyssääntöön ja noudattamaan sitä. Tähän metsästyssääntöön velvoitetaan seurueen jäsenet ja metsästysvieraat perehtymään ennen metsästyksen aloittamista.

15§ METSÄSTYSMUOTO

Hirviä metsästetään pääsääntöisesti koirilla. Ajometsästystä käytetään, mikäli riittävä määrä metsästäjiä on käytettävissä sekä ajomiehinä, että passiin. Tällöin kyseeseen tulee lyhyet ajomatkat.  Koirametsästyksessä koiraohjaajan mukana voi olla 1-2 muuta metsästäjää. Koiran haukkuun menee vain yksi ampuja. Koiraohjaaja (= varajohtaja) vastaa ja päättää siitä, kuka ryhmän jäsenistä kulloinkin toimii ampujana. 

Perusperiaatteena on, että jokaisella seurueen jäsenellä olisi mahdollisuus osallistua myös koirametsästykseen. Tämä metsästyssääntö vahvistetaan vuosittain metsästysseuran kesäkokouksessa.

Liite 1 Puokion Metsästäjät ry:n metsästyssääntöön