rhy.fi
Historiikki

PUOKION METSÄSTÄJÄT RY

Puokio on jo vanhastaan ollut tunnettu omavaraisuudestaan, niin maan, veden kuin metsän viljan suhteen. Metsästystä täällä on harjoitettu kautta aikojen. Metsän riista on ollut olennainen osa puokiolaisen ruokapöydässä. Voidaanpa väittää, että sotien jälkeen ilman metsän riistaa monen talouden toimeentulo olisi ollut toivotanta. Vapaa metsästysoikeus mahdollisti kaikenlaisen riistanpyynnin kylän metsämailla. Ampuma-aseiden puute ei ollut esteenä vaan metsämiesten mielikuvitus loihti mitä erilaisempia pyyntimuotoja.

Käytössä olivat hyvällä menestyksellä liskut ja satimet lintujen pyynnissä, sekä ansat jänisten ja lintujen pyynnissä. Näitä pyyntimuotoja käytettiin tuloksekkaasti vielä 1950-luvulla, jolloin metsästysaseita oli jo saatavissa. Myöhemmin 1950-luvulla liskujenja ansojen käyttö riistanpyynnissä kiellettiin. Pienriistakanta oli silloin kohtalaisen hyvä. Hirvikanta pysyi sotien jälkeen pitkään vähäisenä. Oli harvinaisuus, jos vaaran ympäristöön ilmaantuvat talvisaikaan hirvenjäljet. Vasta 1960-luvun puolella hirvikanta elpyi niin paljon, että luvallistakin hirvenmetsästystä ryhdyttiin
Puokiolla harrastamaan.


Metsästysseuran perustaminen

Metsästyksen yleistyminen ja hirvenmetsästyksen lupaehtojen tiukkeneminen 1960-luvun puolivälissä lienee ollut suurimpana syynä siihen, että Puokiollakin heräsi ajatuksia oman metsästysseuran perustamiseksi. Niinpä helmikuuna 15 päivänä 1967 klo 18.00 oli Hillin pirttiin kokoontunut asiasta kiinnostuneita seuraa perustamaan. Tuossa kokouksessa, jota on pidettävä seuran perustamiskokouksena, oli läsnä kuten pöytäkirjassa on todettu, puheenjohtajana Heino Rimpiläinen ja 3 jäsentä.


Kuva. Puokion Metäsästäjien 50-vuotis talvikokous Hillin pirtissä 11.2.2017.

Samalle päivälle allekirjoittivat perustamiskirjan paikalla olleet kirvesmies Heino Rimpiläinen, metsätyömies Aaro Mäkäräinen ja metsätyömies Veijo Heikkinen. Pöytäkirjamerkintöjen mukaan neljäs paikalla ollut edustaja oli Antti Reinikka. Yhdistyksen ensimmäiseen hallitukseen valittiin seuraavat 7 henkilöä: Heino Rimpiläinen, Antti Reinikka (Hilli), Veijo Heikkinen, Aaro Mäkäräinen, Teuvo Kemppainen, Ville Tikkanen ja Yrjö Leinonen (Kylkimäki). Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Heino Rimpiläinen ja varapuheenjohtajaksi Antti Reinikka (Hilli). Sihteeriksi ja rahastonhoitajaksi valittiin Veijo Heikkinen ja tilintarkastajiksi Asko Väyrynen ja Eino Haapalainen.


Seuran toimintaa

Perustetun yhdityksen tarkoituksena oli  ”harjoittaa maillaan järkiperäistä metsästystä ja riistanhoitoa, sekä niiden edellyttämää luonnonsuojelua ja ampumaurheilua.”

Kesäkuun 6 päivänä 1967 sisäasiainministeriö myönsi luvan yhdistyksen perustamiseen ehdolla, että yhdistys ilmoitetaan merkittäväksi yhdistysrekisteriin. Tämä rekisteröinti tapahtui sitten 11 päivänä elokuuta 1967, jolloin oikeusministeriö hyväksyi yhdistyksen merkittäväksi yhdistysrekisteriin.

Heti perustamiskokouksen jälken uuteen seuraan liittyi useita jäseniä, sillä pöytäkirjamerkinnän mukaan seuraavassa kokouksessa, joka pidettiin jo viikon päästä eli 26.2.1967 Väisälässä, oli mukana jo 12 jäsentä. Tässä kokouksessa päätettiin seuran toimintatavoista. Päätettiin järjestää mm. jänisten ja hirvien talviruokintaa,sekä pienpetoeläinten ja vahinkolintujen metsästystä. Seuraavassa, Väisälässä toukokuun 14. päivänä 1967 pidetyssä kokouksessa päätettiin jo anoa seuran nimissä kaatolupa neljälle hirvelle. Luvat anottiin siten, että Frans Reinikan,Yrjö Leinosen ja Veikko Schroderuksen nimin 1 kullekin ja seuralle 1.  Lupia saatiin 3 ja hirviä kaatui 2.

Maanvuokraus metsästysseuran käyttöön alkoi myös heti. Niinpä elokuun 27. päivänä pidetyssä kokouksessa on todettu, että siihen mennessä on saatu vuokratuksi 11 talolta yhteensä 2274 hehtaaria maita metsästys-käyttöön. Näin seuran toiminta oli jo perustamisvuonna saavuttanut monipuoliset puitteet, joita ei sen 50-vuotistaipaleen aikana ole paljon tarvinnut muuttaa. Jäseniksi perustamisvuonna liittyi 23 henkilöä, jotka olivat Puokiolta ja Kalpion kylästä.

Ensimmäinen varsinainen vuosikokous pidettiinh maaliskuun 28. päivänä 1968 Hillissä. Paikalla oli 13 jäsentä. Johtokuntaan valittiin 3 uutta jäsentä: Arttu Hiltunen, Yrjö Leinonen (Uusitalo) ja Yrjö Leinonen (Riihelä). Hallitus valitsi entiset toimihenkilöt jatkamaan.

Uusia muotoja toiminta sai, kun johtokunta 28.2.1971 päätti järjestää ensimmäisen kerran Puolangan metsästysseurojen väliset hirvenhiihtokilpailut Puokiolla 28.3.1971. Sen jälkeen seura on järjestänyt Puolangan RHY:n hirvenhiihtokilpailuja vuorollaan neljä kertaa; vuosina 1975, 1979, 1986 ja 1992.

Seuran varainhankintaa on jäsen- ja liittymismaksujen lisäksi tehostettu järjestämällä tansseja työväentalolla useana kesänä. Hyvinä hirvisyksyinä on peijaisten yhteydessä jalostettuja hirvenliha-tuotteita myymällä saatu toimintaan tarpeellista varainhankintaa lisättyä. Myöskin peijaisissa järjestetyissä arpajaisista on saatu lisätuottoja.


Jäsenistö

Jo perustamiskokouksessa oli sovittu, että seuran jäseneksi oli mahdollisuus liittyä Puokiolla, Kalpion- ja Kiiskilänkylällä vakinaisesti asuvat tai sieltä muuttaneet entiset kyläläiset ja maan vuokraajat. Myöhemmin vuonna 1991 hyväksyttyjen sääntömuustosten yhteydessä  jäseneksi liittymistä tarkennettiin ja tiukennettiin. Näitä sääntöjä on sittemmin muokattu ajanmukaisiksi.

Aluksi jäsenistö koostui pelkästään miehistä. Ensimmäinen naisjäsen Merja Väyrynen, nyk. Jokelainen liittyi seuraan v. 1980. Myöhemmin jäseniksi on liittynyt Tanja Reinikka ja Irja Krankkala-Hiltunen, jotka molemmat suorittivat myös hirviammuntakokeen ja osallistuivat hirvijahtiin. Tanja sai syksyllä 2014 kaadettua Remu koiran haukkuun elämänsä ensimmäisen hirven. Viimeisimmät naisjäsenet Jessica Heikkinen  liittyi seuraan v. 2015 ja Katja Kemppainen 2016. Hän suoritti myös ammuntakokeen ja osallistui  syksyn hirvijahtiin. Naisjäseniä on nyt 8.

Seuran jäsenmäärä kehittyikin alkuvuosina tasaisesti vuoteen 1975  saakka, jolloin oli jo 52 jäsentä. Vuonna 1975 Kiiskilänkylään perustettu uusi metsästysseura aiheutti pienen notkahduksen jäsenmäärään. Sama tilanne toistui kun v. 1980 Kalpionkylään perustettiin oma seura. Mutta jo vuonna 1989 jäsenmäärä oli palautunut v. 1975 tasolle, josta se on tasaisesti kasvanut  86 jäseneen v. 2016 lopussa. Jäsenmäärältään Puokion Metsästysseura on Puolangan suurimpia.

Seuran toimihenkilöt ovat aktiivisesti osallistuneet myöskin Puolangan RHY:n toimintaan. Matti Fingeroos on toiminut RHY:n hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana. Myös  Juho Fingeroos kuului RHY:n hallitukseen 2000 -luvulla.

Seuran kunniajäseniksi on kutsuttu pitkään seurassa toimineita ja ansioituneita jäseniä. Kunniajäsenyyden ovat saaneet: Heino Rimpiläinen, Pauli Tarkkinen, Aulis Moilanen, Eino Leinonen, Eino Lehtikangas ja Matti Leinonen.

Toimihenkilöt

Seuran toimihenkilöinä 50-vuotisen olemassaolon aikana ovat toimineet:

                                                                                                                           
Puheenjohtajana:

Heino Rimpiläinen  v. 1967 – 2007 (40 v.)

Matti Reinikka       v. 2007 - 
                                                                            

Sihteeri-rahastonhoitajana:

Veijo Heikkinen                     v. 1967 – 1973

Antti Rimpiläinen                   v. 1974 – 1975

Aarne Kehänen                     v. 1976 – 1977

Kauko Reinikka                     v. 1978 – 1980

Pekka Pinoniemi                    v. 1981 – 1988

Ilkka Kemppainen                 v. 1989 -

 

Hirviporukan johtajina:

Asko Väyrynen                        v. 1973 – 1976

Veijo Heikkinen                       v. 1977 ja 1979

Niilo Huovinen                        v. 1978, 1983-1986 ja 1990

Heino Rimpiläinen                   v. 1980 – 1982, 1987 - 1988

Seppo Parkkari                        v. 1989

Ilkka Kemppainen                   v. 1991 – 1998

Matti Fingeroos                       v. 1999 -  2001

Hannu Rimpiläinen                  v. 2002

Matti Reinikka                         v. 2003, 2005, 2008 - 2016

Antero Leinonen                      v. 2004

Ilkka Kemppainen                    v. 2006

Ari Hiltunen                             v. 2007

 

Lahtivaja, grillikatos, kokoontumistilat ja sähköistäminen

Hirvien nylkemisen ja lihan käsittelyn helpottamiseksi johtokuna käynnisti suunnitelmat lahtivajan hankkimiseksi. Päätös vajan rakentamisesta tehtiin v. 1989, jolloin myös rakentaminen aloitettiin Huovisen Niilolta vuokratulle alueelle Jokilahteen. Vaja valmistui jo samana kesänä. Myöhemmin viereen rakennettin grillikatos ja v. 2000 lahjoituksena saatu viipaleparakki toimisto- ja sosiaalitiloiksi. Parakkia ei kuitenkaan ehdittu saada käyttökuntoon, kun vielä samana kesänä käynnistyivät keskustelut lahtivajan uudesta paikasta. Vaihtoehtoja oli useampia. Tehtyjen selvitysten ja kustannuslaskelmien perusteella päädyttiin siihen, että uudelle lahtivajalle vuokrataan Puolangan kunnalta Ypykän tien varresta 3000 m2 tontti. Sinne siirrettäisiin kaikki Jokilahden vuokramaalla olleet rakennukset.

Päätös asiasta tehtin keväällä 2001 ja valtava siirtourakka käynnistyi heti kesän alussa. Kesän ahkeroinnin jälkeen vaja oli käyttövalmiina syksyn hirvijahdin alkaessa.  Seuraavana kesänä saatiin viipaleparakkia kunnostettua niin, että kokoontumistilat  saatiin myös käyttöön. Energialähteeksi  hankittiin käytetty Lombardin merkkinen, dieselkäyttöinen aggrekaatti.

Mielissä kuitenkin jo poltteli sähköliittymän hankinta, mutta liittymismaksu osoittautui vielä kalliiksi.  Aloitettiin varojen keruu sähköjen hankintaan myymällä hirvijalosteita mm. palvilihana ja  purkkeina ja nostamalla lahtijavajamaksua hirviporukkaan tulijoille. Haave toteutui viimein 2010, kun sähköyhtiö asensi uuden muuntajan, vedettiin piuhat ja sähkövalot syttyivät.


Riistakanta ja saalismäärät

Riistakanta ja saalismäärät ovat metsästysalueella pysyneet kohtuullisena järkevän ja suunnitelmallisen metsästyksen myötä. ”Katovuosina” saaliskiintiöitä ja metsästysaikoja  on rajoitettu ja vastaavasti hyvinä vuosina lisätty. Hirvilupien määrät ovat vaihdelleet RHY:n alueen hirvikannan muutosten seurauksena. Enimmillään lupia oli v. 2009 ja 2010 yli 30. Pienimmillään 2012 – 2014 1 – 3 lupaa. Historiaa tehtiin v. 2015 hirvijahdissa, kun seuran nuorin jäsen Juuso Jokelainen 14-vuotiaana ampui elämänsä ensimmäisen hirven ja sai muistoksi komeat sarvet.

Kuva. Juuson ensimmäinen kaato 3.10.2015.

Pienpetojen; kettujen, supikoirien, minkkien, näädän määrät on aktiivisella metsästyksellä  saatu  pysymään kurissa. Viime vuosina on uudeksi, haasteelliseksi saaliskohteeksi tulleet majavat, jotka ovat kotiutuneet melkein jokaiseen puroon ja jokeen patojaan rakentamaan.


Metsästysseura kyläläisten yhdistäjänä


Puokion Metsästäjät r.y:n toiminta on ollut aktiivista ja aikaansa seuraavaa. Seura on 50 vuotisen toimintansa aikana pystynyt tarjoamaan jäsenilleen hyvät harrastusmahdollisuudet  ja huikeat elämykset metsästyksen ja riistanhoitotyön parissa. Toiminassa mukana olleet ovat saaneet henkistä ja ruumiillista vireyttä yhdessäolon ja liikunnan merkeissä. Samalla seura on ansiokkaasti pystynyt toteuttamaan perustamiskokouksessa hyväksymiään tavoitteita; ”harjoittaa maillaan  ärkiperäistä metsästystä ja riistanhotoa sekä niiden edellyttämää luonnonsuojelua, sekä ampumaurheilua.”

Seuran toiminnalla on myöskin ollut laajempi merkittävä panos nykyisten kyläläisten ja sieltä poismuuttaneiden sekä heidän jälkeläistensä yhteydenpidolle. Syksyisin Puokion kylällä onkin vilskettä niin kuin ennen vanhaan. Varsinkin hirviporukan tekemiset ja metsästyksen onnistuminen on kaikkien kyläläisten kiinnostuksen kohteena. Hirvipeijaat ovatkin muodostuneet sitten kohokohdaksi yhteiselle tapaamiselle. Maukasta hirvikeittoa maistamaan on tullut parhaimmillaan lähes sataviisikymmentä henkeä, viime syksynäkin 130.

Kaiken tämän monipuolisen ja aktiivisen toiminnan ovat mahdollistaneet seuran vastuulliset ja osaavat toimihenkilöt, jotka ovat aikaa ja energiaa säästämättä luotsanneet seuran toimintaa vuosikymmenien aikana. Varsinkin viime vuosilta suurkiitokset ansaitsevat puheenjohtaja Matti Reinikka, rahastonhoitaja-sihteeri Ilkka Kemppainen, sekä Juho Fingeroos. Myöskin aktiivisen jäsenistön  yhteistyöpanos hankeiden toteuttamisessa ja  erilaisissa talkoissa ansaitsee kiitokset ja erityismaininnan.

Erityiskiitokset kuitenkin kuuluvat kaikille niille maanomistajille, jotka ovat vuosikymmenien aikana antaneet maansa vuokralle metsästykseen. Samoin suurkiitokset kaikille yhteistyökumppaneille ja sponsoreille jotka ovat jaksaneet tukea seuramme toimintaa monin eri tavoin.

Kellossa 6.7.2017


Antero Leinonen

 

Historiikki esitetty 15.7.2017 seuran 50-vuotisjuhlassa.

Tutustu rhy.fi
Tämä sivusto on osa rhy.fi -palvelua
Ylös